LAINAHAKEMUS
Lainan hakeminen on maksutonta eikä se sido sinua mihinkään.
Kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko on 0 % laskettuna lainasummalle 0 €, kun takaisinmaksuaika on 8 vuotta, tilinhoitomaksu false €, avausmaksu false € ja nimelliskorko NaN %. Takaisinmaksettava summa on tällöin 0 €, eli 0 €/kk. Luottokortti todellinen vuosikorko voi olla 21,34% laskettuna käytetylle lainalle 1500€, kun takaisinmaksuaika on yksi vuosi ja nimelliskorko on 19,50 % Takaisinmaksettava summa on tällöin yhteensä 1663 € eli 139€ kuukaudessa. Lopullinen todellisen vuosikoron määrä, laina-aika ja lainan kuukausierä ovat lainasopimuksessa. Luotonantajat tekevät lainasopimuksen asiakaskohtaiseen arvioon perustuen. Tarjottava nimelliskorko voi vaihdella välillä 4,19 % – 20 % ja vuosittaiset lainakustannukset välillä 0 – 150 €. Tarjottava laina-aika vaihtelee 1–20 vuoden välillä. Tarjottavat lainasummat ovat 500 € – 70 000 €.
EKP:n ohjauskorko euroalueen hintatason vakauttajana
Euroopan keskuspankin ohjauskorko vaikuttaa olennaisesti hintatason kehitykseen koko euroalueella. Ohjauskorko on yksi olennaisimmista tavoista hallita inflaation nousua ja vastaavasti elvyttää taloutta laskukausina. Lue tästä artikkelista, miten ohjauskoron kehitys vaikuttaa omaan arkeesi kuluttajana.
Mitä tarkoittaa EKP:n ohjauskorko?
EKP:n ohjauskorko tarkoittaa Euroopan keskuspankin määrittelemää korkotasoa, jolla se lainaa rahaa muille pankeille. Tämä tarkoittaa, että EKP:n ohjauskorko toimii rahan hinnan säätelijänä ja sillä on olennainen vaikutus siihen, millaisella korolla pankit myöntävät lainoja toisille pankeille ja yrityksille, sekä tavallisille yksityishenkilöille.
Nimensä perusteella EKP:n ohjauskorko ohjailee korkomarkkinoita, kuten euriboria. Euribor taas määrittyy sen perusteella, millä hinnalla euromaiden suurimmat pankit saavat toisiltaan lainaa jatkaakseen rahan lainaamista eteenpäin yrityksille ja kuluttajille.
EKP:n ohjauskorot jakautuvat kolmeen eri kategoriaan. Niitä ovat:
- Yön yli -talletusten korko
- Maksuvalmiusluoton korko
- Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko, jolla tarkoitetaan Euroopan keskuspankin ohjauskorkoa)
Näitä korkoja ja niiden vaihteluita voi tutkia mm. Suomen pankin sivuilta.
EKP:n korkopäätös ohjailee lainamarkkinoita
EKP:n ohjauskorko ja sen muutokset vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisilla koroilla yritykset ja yksityishenkilöt saavat Suomessa lainaa. Esimerkiksi vuonna 2024 EKP:n ohjauskorko on ollut korkealla, jonka seurauksena myös euribor on liikkunut korkeissa lukemissa. Vuoden 2024 alussa 12 kuukauden euribor oli edelleen 3,50 prosentin korkeudella, josta se on lähtenyt laskuun monien lainanmaksajien onneksi.
EKP:n korkopäätös vaikuttaa kuluttajien keskuudessa merkittävästi siihen, kuinka mielellään pankista otetaan lainaa esimerkiksi asunnon ostamiseen. Ohjauskoron nosto ja korkealle jähmettyneet korot ovat omiaan hillitsemään lainanottoa, kun taas ohjauskoron lasku alkaa vähitellen aktivoimaan kuluttajia lainanoton suhteen.
Ohjauskoron muutokset perustuvat EU:n rahapolitiikkaan
EKP:n korkopäätös ei tapahdu ilman kattavia talousanalyysejä, vaan taustalla on euroalueen yhteinen rahapolitiikka. Sen perimmäinen tarkoitus on säilyttää hintavakaus euroalueella.
Rahapolitiikka kuuluu Euroopan keskuspankille, joten yksittäiset maat eivät tee tästä syystä omaa rahapolitiikkaansa. Ylin päättävä elin rahapolitiikassa on EKP:n neuvosto ja sen lisäksi päätöksentekoon osallistuvat kansalliset keskuspankit.
Rahapolitiikan yksi tärkeimmistä välineistä on ohjauskorko. Sen avulla EKP pyrkii hallitsemaan inflaatiota ja pitämään sen alle kahdessa prosentissa pitkällä aikavälillä. Muita rahapolitiikan välineitä ovat muun muassa käänteisoperaatiot, suorat kaupat, EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlasku, rahapoliittiset valuutanvaihdot ja määräaikaistalletukset.
Ohjauskoron nosto ja sen vaikutukset talouteen
Suomessa elettiin vuoden 2022 puoleen väliin asti niin kutsuttua nollakoron aikaa, jolloin ohjauskorko pysyi pitkään erittäin matalalla tasolla. Siitä alkoi kuitenkin ohjauskoron nosto, ja ohjauskoron huippu nähtiin vuoden 2024 alkupuolella, jolloin se oli 4,50 %.
Ohjauskoron nostolla on pyritty hillitsemään kasvavaa inflaatiota. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua, jolloin rahan ostovoima heikkenee. Tämän seurauksena esimerkiksi 10 eurolla saa ostettua aiempaa vähemmän ruokatarvikkeita.
EKP:n koronnosto ja korkea ohjauskorko pyrkii rajoittamaan inflaatiota hillitsemällä rahan kulutusta, lainanottoa ja yritysten investointihalukkuutta. Mitä korkeammat korot lainaan on tarjolla, sitä vähemmän kuluttajat ja yritykset ovat halukkaita ottamaan lainaa.
Nämä toimet pyrkivät pitämään hintatasoa vakaana ja tasapainottamaan talouden vaihtelua. Tämä mahdollistaa kuluttajille paremman luoton talouteen, joka pitää kulutusta tasapainossa.
Ohjauskoron lasku vaikuttaa päinvastaisella tavalla
EKP:n koronnoston päinvastainen toimi on ohjauskoron lasku, jota käytetään usein silloin, kun taloudessa on taantuma ja talouden kasvu hidastuu. Huonossa taloustilanteessa kulutus yleensä vähenee ja halu ottaa lainaa ja investoida pienenee. Tällöin ohjauskoron lasku pyrkii tekemään lainanotosta houkuttelevampaa, jotta talouteen saadaan uutta puhtia jatkuvalla kulutuksella.
Matala ohjauskorko tekee rahasta ikään kuin halpaa. Sen tarkoitus on lisätä kulutusta ja samalla talouskasvua. EKP:n ohjauskorko toimii esimerkkinä muille pankeille, ja tavallisten pankkien korkotasot seurailevatkin hyvin pitkälti EKP:n ohjauskorkoa.
EKP:n ohjauskoron ennuste ja muutokset
EKP pyrkii säännöllisesti arvioimaan euroalueen talousnäkymiä, joiden perusteella EKP:n ohjauskoron ennuste tehdään. EKP pyrkii jatkuvasti ennakoimaan hintatason nousua (inflaatiota) ja hillitsemään talouden laskukausia (taantumaa tai deflaatiota), jotta hintataso pysyisi mahdollisimman vakaana.
Keskuspankin ohjauskoron ennuste perustuu siis nykytilanteeseen sekä tulevaisuuden kehityssuuntiin. Rahapolitiikassa tehtävät muutokset näkyvät kuluttajien ostokäyttäytymisessä hieman jäljessä, joten tärkeä osa EKP:n työtä on hintatason kehityksen ennakoiminen.
EKP:n ohjauskoron tarkistus tehdään säännöllisesti, jotta ohjauskorko mukailee talouden muutoksia ja ennusteita. EKP:n ohjauskoron tarkistus voi tarkoittaa koron nousua, laskua tai sitä, että se pidetään ennallaan.
Euroalueen taloustilanteen lisäksi EKP pitää silmällä muiden suurien keskuspankkien toimintaa, kuten Yhdysvaltain keskuspankin FED:in ohjauskorkoa. Muita suuria keskuspankkeja ovat esimerkiksi Englannin keskuspankki BOE, Sveitsin keskuspankki SNB, Japanin keskuspankki BOJ, Kiinan keskuspankki PBOC, Australian keskuspankki RBA, Brasilian keskuspankki BCB ja Intian keskuspankki RBI.
Ohjauskorko lyhyesti
Ohjauskorko tarkoittaa Euroopan keskuspankin ohjauskorkoa, joka määrittää, millä koroilla keskuspankki itse lainaa rahaa eteenpäin. Tämä taas vaikuttaa siihen, millä koroilla suuret pankit voivat lainata raha eteenpäin yrityksille ja yksityishenkilöille. Ohjauskorko ikään kuin määrittää rahalle hinnan.
EKP:n ohjauskorosta päättää EKP:n neuvosto yhdessä muiden euroalueen kansallisten keskuspankkien johtajien kanssa. EKP:n ohjauskorkoa säännellään rahapolitiikan perusteella, jonka tavoitteena on euroalueen hintatason vakaus.
Lue myös
Yksi hakemus, monta tarjousta
Kuka voi hakea lainaa Rahalaitokselta?
Ikä:
Sinun tulee olla vähintään 20-vuotias.
Tulot:
Sinulla tulee olla yli 600 € kuukausitulot.
Haettava lainamäärä:
Voit hakea kauttamme lainaa 500 €:sta aina 70 000 € asti.
Maksuhistoria:
Sinulla ei saa olla julkisia maksuhäiriöitä.
Vakuudet:
Meiltä voit aina hakea lainaa ilman vakuuksia.
Yhteistyökumppaneitamme
