Osinko tarjoaa sijoittajalle lisätuloja

Osinkotuottoprosentin laskeminen

Osinko-osakkeet tuottavat omistajalleen tuottoa vuosittain. Osinkotuoton arvioimiseksi käytetään osinkotuottoprosentin laskemista. Se lasketaan suhteuttamalla osingon määrä osakkeen hintaan.

Osinkostrategiat

Sijoittajan näkökulmasta on kaksi yleistä osinkostrategiaa. Ensimmäinen on osinkotuoton maksimointi, jossa pyritään saamaan mahdollisimman korkea osinkotuottoprosentti omille osakkeille. Toinen strategia taas on tulevaisuuden kasvu, jossa osakkeeseen sijoitetaan ennemmin siinä toivossa, että osakkeen arvo ja osingon määrä kasvaa pitkällä aikatähtäimellä.

Osingon kannattavuus

Vaikka osinkotuottoprosentti auttaakin sinua arvioimaan osingon kannattavuutta, kannattaa siinä muistaa, että osinkotuottoa tulisi arvioida usean vuoden ajalta. Osinkotuotot voivat vaihdella eri vuosina, jolloin on olennaista arvioida osingon vakautta ja kasvua.

• Lue aiheesta: Yhdistelylaina

Yhtiön osingon maksu päätetään vuosittain vuositilinpäätöksen yhteydessä

Kunkin yhtiön hallitus päättää osinkojen määrästä vuositilinpäätöksen yhteydessä. Hallitus tekee ensin ehdotuksen siitä, kuinka suuri osa yhtiön voitosta jaetaan osinkoina. Tämän jälkeen yhtiökokouksessa olevat osakkeenomistajat hyväksyvät ehdotuksen.

Yhtiön osinkopolitiikka

Pörssiin listattujen yhtiöiden kohdalla voit lukea kunkin yhtiön osinkopolitiikasta heidän nettisivujensa sijoittajasivuilta. Tämä voi auttaa sinua arvioimaan, minkälaista osinkoa yritys aikoo, tai ei aio, maksaa tulevana vuonna. Yhtiöiden hallitukset antavat usein oman osinkoehdotuksensa kyseiselle tilikaudelle tilinpäätöstiedotteen yhteydessä.

Suomessa osingon maksu tapahtuu pörssiin listatuissa yhtiöissä yleensä kerran vuodessa, mutta jotkut yhtiöt ovat jakaneet osingon maksun useampaan erään. Yhdysvalloissa on hyvin tyypillistä, että osinkoja maksetaan neljä kertaa vuodessa.

Osinkojen verotus

Osinkojen verotus eroaa pörssiyhtiön ja listaamattoman yhtiön kohdalla. Verotuksen erot on tärkeää tietää, jotta pystyt ymmärtämään osingoista saatavan tulon määrän eri tilanteissa.

Pörssiyhtiön osinkoverotus

Pörssiyhtiön kohdalla osingon verotus toimii seuraavalla tavalla: 85 % yksityishenkilön tai kuolinpesän saamasta osingosta on veronalaista pääomatuloa. Verovapaa osinko koskee loppua 15 prosenttia.

Verotus tapahtuu pääomatuloveron mukaisesti

Verotettavan 85 prosentin kohdalla osingon verotus tapahtuu pääomatuloveron mukaisesti. Mikäli verotettavan osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen määrä jää alle 30 000 euroon vuodessa, on veroprosentti 30. Tämän ylittävästä osuudesta pääomatuloveroa maksetaan 34 %.

Kun verotettava ja veroton osinko lasketaan yhteen, muodostuu verojen osuudeksi joko 25,5 tai 28,9 %. Osinkoa maksavan pörssiyhtiön tehtävänä on ennakkopidättää ja toimittaa verottajalle 25,5 % maksettavien osinkojen määrästä.

Muun kuin pörssiyhtiön osinkoverotus ja huojennettu osinko

Muiden kuin pörssiyhtiöiden kohdalla verotuksen perusteena käytetään yhtiön osakkeille laskettua matemaattista arvoa. Tämä matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön nettovarallisuusuus ulkona olevien osakkeiden määrällä. Arvo lasketaan osinkojen jakovuotta edeltävän tilinpäätöksen perusteella.

Osingon verotus vaihtelee

Jos osinko on alle 8 % yhteenlasketusta osakkeiden matemaattisesta arvosta, on osingon verotus 25 %. Yksittäinen henkilö voi saada tällaista tuloa maksimissaan 150 000 € vuodessa. Tätä matalammin verotettava osuus tunnetaan myös nimellä huojennettu osinko.

Jos tämä raja ylitetään, on 85 % ylimenevästä osingosta pääomatuloveron alaista tuloa ja 15 % verovapaata osinkoa.

Osingon ennakonpidätys on listaamattoman yhtiön kohdalla 7,5 % aina 150 000 euroon asti ja sen ylittyessä 28 %.

• Lue aiheesta: Lainaa ilman vakuuksia

Osingon irtoamispäivä, täsmäytyspäivä ja maksupäivä

Osingon irtoamispäivä tarkoittaa käytännössä sitä, että osinko “irtoaa” osakkeesta. Tämä on sinulle sijoittajana olennaista siksi, että saadaksesi kyseisen yhtiön osinkoa sinun tulee olla kyseisen osakkeen omistaja ennen osingon irtoamispäivää.

Yhtiökokouksessa päätetään osinko ja irtoamispäivä on yleensä yhtiökokouksen jälkeinen päivä. Muutama päivä irtoamispäivän jälkeen tapahtuu täsmäytyspäivä, jolloin osakkeen omistajat tarkistetaan ja sen perusteella heille maksetaan osinko. Maksupäivä on tyypillisesti noin viikko täsmäytyspäivän jälkeen.

Yhtiön tehtäväksi jää vielä osingon vuosi-ilmoitus. Se tehdään joka vuoden tammikuussa ja siinä ilmoitetaan edellisenä vuonna maksetut osingot.

Mitä on peitelty osinko?

Peitelty osinko on kyseessä silloin, kun yhtiön omistaja saa yhtiöltä rahanarvoista etua osakkuutensa perusteella. Sen ehdot voivat täyttyä myös silloin, jos osakkaalle jaetaan varoja jollain muulla tavalla kuin avoimella osingonjaolla, vaikka kyseessä on oikeasti yhtiön voitonjako.

Peitellyt osingot voidaan verottaa

Peitelty osinko voi olla tahatonta tai tahallista. Sitä yhdistää aina se, että yhtiön varallisuutta annetaan osakkaalle poikkeavalla hinnalla. Esimerkki siitä on esimerkiksi osakkaalle maksettu ylihinta kaupasta.

Verotarkastuksen yhteydessä selvinneet peitellyt osingot voidaan verottaa jälkikäteen, olivatpa ne sitten tahattomia tai ei. Tämän takia luontaisetujen ja muiden osakkaille tarjottujen rahallisten etujen kanssa kannattaa olla tarkkana.

Lue aiheesta lisää

Pääomatulo

Myyntivoittovero

Kuka voi hakea lainaa Rahalaitokselta?

Ikä:

Sinun tulee olla vähintään 20-vuotias.

Tulot:

Sinulla tulee olla yli 600 € kuukausitulot.

Haettava lainamäärä:

Voit hakea kauttamme lainaa 500 €:sta aina 70 000 € asti.

Maksuhistoria:

Sinulla ei saa olla julkisia maksuhäiriöitä.

Vakuudet:

Meiltä voit aina hakea lainaa ilman vakuuksia.

Hae lainaa