PSD3 muuttaa maksamisen sääntelyä

PSD2- ja PSD3-direktiivin erot

Samalla tavalla kuin PSD2, myös PSD3 pyrkii turvaamaan kuluttajien tekemät sähköiset maksut kotimaassa sekä kansainvälisesti. Uusi direktiivi tuo uudistuksia, joilla pyritään vastaamaan muuttuneeseen toimintaympäristöön.

Kuluttajille PSD3 tarkoittaa:

• Turvallisempia ostokokemuksia
• Vahvempaa henkilötietojen suojaa ja parempia kuluttajien oikeuksia
• Aiempaa tiukempia sääntöjä asiakkaiden maksuihin ja tilitietoihin pääsyyn liittyen
• Kasvavaa kilpailua maksualalla, mikä voi välittyä kuluttajille parempina tuotteina ja palveluina

Erona nykyiseen PSD2-maksupalveludirektiiviin, uusi PSD3-direktiivi on jaettu kahteen osaan. PSD3 itsessään keskittyy palveluntarjoajien toiminnan hallinnointiin, kun taas sen toinen osa, PSR-maksupalveluasetus (Payment Services Regulation), keskittyy määrittämään pankkien vastuulla olevia yksityiskohtia.

Pankeille uusi PSD3 ja PSR tarkoittaa:

• Pankkitoiminta muuttuu entistä avoimemmaksi
• Teknisten ratkaisujen parantamiseen tarkemmat vaatimukset
• Rajummat sanktiot sääntöjen laiminlyönnistä

PSD3 pyrkii vastaamaan kasvaneisiin digihuijausten määriin

Kuten edeltäjänsä on jo osaltaan tehnyt, myös PSD3-direktiivin tarkoituksena on ehkäistä digihuijauksia. Kun maksupalvelu sisältää aiempaa paremman turvan, on sillä myös luonnollisesti tehokkaampi vaikutus digihuijausten torjuntaan.

Digihuijaukset ovat kasvaneet viime vuosina valtavaa vauhtia, vaikka niitä on samaan aikaan onnistuttu torjumaan entistä tehokkaammin. Uusi asetus pyrkii kiinnittämään entistä tarkemmin huomiota maksupalvelun ja yksityishenkilön tietoturvan parantamiseen, jotta huijausten kasvu saataisiin kuriin.

Vahva sähköinen tunnistautuminen koki muutoksia PSD2:n seurauksena

Yksi merkittävistä PSD2:n tuomista muutoksista liittyy vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen. Sen tarkoituksena on tehdä sähköisestä asioinnista entistä turvallisempaa.

PSD2 toi mukanaan vaatimuksen sähköiseen tunnistautumiseen verkko-ostoksia tehdessä. Korkeampi turvallisuus verkko-ostosten yhteydessä on yksi tapa ehkäistä digihuijauksia syntymästä. Huijareiden kehittyessä yhä luovemmiksi, on tiukemmille säädöksille kuitenkin jo tarvetta.

Lue aiheesta: Luottokortit

FIDA laajentaa Open banking -vaatimuksia

Open banking tarkoittaa avointa pankkitoimintaa, jossa pankit jakavat asiakkaidensa taloudellisia tietoja sekä käyttöoikeuksia pankkipalveluihin kolmansille osapuolille. Tässä hyödynnetään avoimia rajapintoja, joita kutsutaan nimellä API.

PSD2 sisälsi pankkien avoimeen rajapintaan liittyviä säädöksiä, mutta nämä säädökset ovat saamassa päivityksen. Euroopan komissio laittoi aluilleen PSD3-uudistuksen kanssa samaan aikaan myös FIDA:n (Framework for Financial Data Access), joka tarkoittaa rahoitusdatan käyttökehystä.

FIDA:n tarkoituksena on laajentaa avointa pankkitoimintaa EU:ssa ja helpottaa tietojen jakamista entisestään. Samalla sen voimaantulo kuitenkin vaatii varsinkin pankeilta suuria uudistuksia ja ponnisteluita muutosten toteuttamiseksi.

FIDA:n vaikutukset kuluttajiin

Kuluttajan näkökulmasta avoimempi asiakkaiden pankkitietojen jakaminen voi kuulostaa pelottavalta. Rahoitusdatan käyttökehyksen esityksen perusteella tietoja on kuitenkin tarkoitus jakaa vain silloin, kun asiakas sitä pyytää. Lisäksi tietoja voidaan jakaa vain sellaiselle taholle, jolla on tähän liittyen toimintalupa.

Avoimempi tietojen luovutus eri osapuolille voi myös auttaa pysäyttämään entistä nopeammin epäilyttävää maksutoimintaa, mikä ehkäisee huijauksia syntymästä.

Koska tämä uudistus ei ole vielä tapahtunut, on kuitenkin vaikea ennustaa tämän kehyksen oikeita vaikutuksia kuluttajiin.

Lue aiheesta: Identiteettivarkaus

Pankit joutuvat lisähaasteiden eteen

Finanssialan laitokset, kuten pankit, saavat uuden rahoitusdatan käyttökehyksen myötä uusia haasteita toimintaansa. Jo nyt voidaan todeta, että FIDA tulee aiheuttamaan pankeille lisäkustannuksia, koska se vaatii pankeilta muutoksia rajapintoihin. Tämän seurauksena pankkien tulee miettiä, onko kaikkien nykyisten palveluiden tarjoaminen enää kannattavaa.

Tämän hetkisen Euroopan komission ehdotuksen mukaan myös finassidatan jakaminen olisi maksutonta, aiheuttaen pankeille lisätyötä ilman palkkiota. Pankkien näkökulmasta uudistus on siis kallis ja epäedullinen muutos.

On kuitenkin mahdollista, että FIDA luo myös uusia mahdollisuuksia pankeille toiminnan kehittämiseen, joka voi auttaa tasapainottamaan uudistuksen tuomia haasteita.

Muutoksia odotellessa PSD2 pysyy toistaiseksi voimassa

Koska Euroopan komission tekemä ehdotus PSD3:sta ja FIDA:sta annettiin vasta kesäkuussa 2023, on odotettavissa vielä pitkä lainsäädäntöprosessi, ennen kuin uudet säädökset saadaan voimaan.

Etenkin yritysten liikesalaisuuksien sekä maksupalveluita käyttävien yksityishenkilöiden tietoturva on aiheuttanut huolta. Pankkien kannalta tämän hetkinen ehdotus on epäedullinen, mikä voi motivoida pankkeja vaikuttamaan ehdotuksen yksityiskohtiin.

PSD2 saa siis jatkaa voimassaoloaan jopa muutamia vuosia lisää. Mitään tarkkaa aikataulua uusille säädöksille ei ole, mutta joidenkin arvioiden mukaan ne voisivat astua voimaan vuoden 2026 tai 2027 aikana.

Lue aiheesta: Kulutusluotot

Kuka voi hakea lainaa Rahalaitokselta?

Ikä:

Sinun tulee olla vähintään 20-vuotias.

Tulot:

Sinulla tulee olla yli 600 € kuukausitulot.

Haettava lainamäärä:

Voit hakea kauttamme lainaa 500 €:sta aina 70 000 € asti.

Maksuhistoria:

Sinulla ei saa olla julkisia maksuhäiriöitä.

Vakuudet:

Meiltä voit aina hakea lainaa ilman vakuuksia.

Hae lainaa